Oikein kunnon eukko oli vanha iso-muori, joksika koko suku h?nt? kutsui. Rehellisell? vanhan ajan hyv?ntahtoisuudella, lausui h?n aina mielipiteens? suoraan eik? suinkaan sanoja valinnut, vaikka usein ja syv?sti kumarteli, milloin arveli asiain niin vaativan.

Er??n? kes?iltana oli pari Turkulais-rouvaa ihan odottamatta tulleet

Raahesta Ouluun kahdeksan penikulman matkan eukon luoksi vieraisiin.

Em?nt? vastaanotti heid?t yst?v?llisesti ja laittoi heille vuoteen

samassa suojassa, jossa omakin makuusiansa oli.

Sin? y?n? ei eukon tullut tavallisen makea uni ihan ruuanlaitto-huolesta. H?nen oli tapa ??nin lausua aatoksensa. Nytp? mummo nousi istualleen vuoteellensa, veti pari kertaa nuuskaa nen??ns? tavallisin runsaammin, ??nin itseksens? pit?en seuraavan keskustelun: "Mit? annan huomenna heille p?iv?lliseksi? Niinp? tulevatkin niin odottamatta, ettei mitenk??n olisi voinut teurastaa tai muuten olla valmiina vieraita vastaamaan. Mielett?m?t! He kyll? tiet?v?t t??ll? yht?v?h?n kun siell?k??n olevan lihapuotia eik? kalakauppaa."

"Sisar hyv?, ?l? meid?n t?htemme rupee vaivaa n?kem??n", lausui rouvista toinen, joka ei viel? ollut nukkunut.

"Tuki suus' ja nuku y?ll?, kas niin tekee muut ihmiset", keskeytti h?nen em?nt?ns?, "?l?k? huoli kuunnella toisten em?nnys-murheita; ja nyt - hyv?? y?t?."

Vaikitetut ja matkasta v?syneet, nukkuivat vieraat v?hitt?in. My?h??n aamulla her?tty?ns? l?ysiv?t em?nt?ns? hiljaa hiivistelem?ss? aamiais p?yd?n luona toisessa suojassa. Jo ennen auringon nouseman oli h?n antanut teurastaa, paistaa ja leipoa. Sen ajan tapainen suurus oli valmis. Kukkurap?inen vati h?yryvi? paistinkaloja oli p?yd?n keskell?. Nelj?ss? eri vadissa p?yd?n kulmilla, lohta keitettyn?, suolattuna, savustettuna ja paistettuna. P?yd?n yhdess? p??ss? paistettu porsas persiljaa suussa ja korvissa, peuran paisti toisessa ja kaksi viilipytty? valkoisimmasta puu-laista keltainen kerma hohtava kuin pilvet kes?sill? taivaalla. Pyreilev?? olutta kirkkaissa hopeapikareissa, jotka kylm?st? utuisina n?yttiv?t vieraita odottavan.

Ilomielisen? hymyili eukko vieraillensa, kumarrellen ja syd?mellisesti kiitt?en heit? yst?v?llisest? k?ynnist?ns?. Sitte vaati h?n heit? sy?m??n kaikkia ruokia niin runsaasti, ett? viimein todenper?isen rupesivat pahoin voimaan. Siit?p? eukko s?ik?htyneeksi ja vaati heid?n juomaan suuren lasin jernestestamentti viinaa, mummon ainoa l??ke kaikissa tapauksissa.

Seuraavana p?iv?n? l?htiv?t rouvat tervein? ja iloisina matkaansa, hyvill? mielin kestitsemisest? ja yht? paljon ett? p??siv?t siit?.